Lajittelu edistää kiertotaloutta, säästää luonnonvaroja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Se nostaa myös Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Kiertotalous tarkoittaa kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnassa ja ihmisten kulutustottumuksissa. Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, jossa materiaalit ja tuotteet kiertävät mahdollisimman pitkään. Sen tavoitteena on pidentää tuotteiden elinkaarta lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, kunnostamalla ja kierrättämällä. Kiertotalous tarkoittaa jätteen määrän vähentämistä minimiin ja siinä kierrättämisellä on suuri rooli.
Nykyinen lineaarinen talousmallimme on kiertotalouden vastakohta. Lineaarisessa talousmallissa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Tuotteet päätyvät jätteeksi, vaikka niitä voitaisiin vielä hyödyntää. Joudumme usein tahtomattamme ostamaan uuden tuotteen vanhan tilalle, sillä nykyiseen talousmalliimme kuuluu myös tuotteiden suunniteltu vanheneminen. Tuotteen käyttöikää on voitu rajata jo tuotannossa , jotta kuluttajat saadaan ostamaan yhä enemmän.
Jätehierarkian ensimmäisten askelten perusteena on välttää maapallon luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ylikulutus sekä niistä aiheutuvat ympäristöongelmat, ja varmistaa ihmisen elämä maapallon kantokyvyn puitteissa. Maapallolla on rajalliset luonnonvarat eikä planeettaa voida pitää ehtymättömänä raaka-ainevarastona.
Ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja vuosittain. Laskennallista ajankohtaa, jolloin raja ylitetään, kutsutaan maailman ylikulutuspäiväksi. Vuonna 2024 maailman ylikulutuspäivä on 1. elokuuta. Ihmiset ovat kuluttaneet noin seitsemässä kuukaudessa ne luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi. Suomalaiset ovat kuitenkin maailman eniten kuluttavien kansojen joukossa, sillä suomalaisten ylikulutuspäivä oli vuonna 2024 jo 12. huhtikuuta. Voimme jätteitä lajittelemalla käyttää uudestaan jo käytössä olevia luonnonvaroja ja raaka-aineita. Näin voimme säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä.
Kiertotalous lisää omavaraisuutta ja talouskasvua.
Maailman väestön kasvaessa rajallisten raaka-aineiden ja resurssien kysyntä kasvaa. Suomi ja muu Eurooppa ovat riippuvaisia muista valtioista saadakseen keskeisiä raaka-aineita.
Kiertotalous lisää
- omavaraisuutta
- alueellista kilpailukykyä
- tehostaa innovointia
- mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien kasvua, uusia työpaikkoja
- talouskasvua
- yhteisöllisyyttä
Kiertotalouden myötä jakamistalous lisääntyy eli tavaroita ja palveluita lainataan, vuokrataan tai hankitaan enemmän yhteisomistuksessa, minkä myötä yhteisöllisyys ja ihmisten välisen vuorovaikutus lisääntyy. Jakamistalouden palveluille tulee enemmän kysyntää ja se synnyttää uusia työpaikkamahdollisuuksia. Ympäristön kannalta ei ole samantekevää millaisille aloille uudet työpaikat syntyvät. Kiertotalouden kautta syntyneet työpaikat ovat avainasemassa kestävän kasvun edistämisessä sekä planeetan rajojen sisällä pysymisessä.
Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu ekosuunnittelu, joka nimensä mukaisesti tarkoittaa ekologista suunnittelua. Ekosuunnittelussa otetaan huomioon energiatehokkuus sekä materiaalien kierrätettävyys ja korjattavuus tuotteen koko elinkaaren aikana. Energiatehokkuusvaatimuksilla on ollut suuri merkitys Suomelle, sillä niillä on laskettu olevan noin 300 miljoonan euron edestä säästöä rahallisesti suomalaisille vuonna 2020.
Euroopan unionin tavoite on tehdä kiertotaloudesta ja kestävyydestä uusi normi.