Puutarhajätteet ja risut

Miten haravointijätteet ja risut hävitetään oikein?

Kevät ja syksy ovat piharapsutuksen aikaa. Haravointijätteet voi kompostoida omalla kiinteistöllä tai ne voi tuoda Keräämön alueella Hangassuon jätekeskukseen maksutta. Kunnilla voi olla myös oma haravointijätteen vastaanottopaikka. Jätehuoltomääräysten mukaan haravointijätteiden kompostointi ei vaadi lämpöeristettyä kompostoria.

Saanko polttaa risuja omassa pihassa?

Risut saat hävitettyä esimerkiksi käyttämällä oksasilppuria. Oksien silppuamisessa syntyvää haketta voi levittää pensaiden alle tai käyttää kuivikkeena kompostissa.

Jätehuoltomääräysten mukaan taajamassa risuja ei saa hävittää polttamalla. Haja-asutusalueella pieniä määriä kuivia risuja ja oksia saa hävittää polttamalla, jos alueelle ei ole annettu metsä- tai ruohikkopalovaroitusta. Tarkista Ilmatieteenlaitoksen voimassa olevat palo- ja tuulivaroitukset ennen sytytystä.

Muumio-omenat

Muumio-omenasta puhutaan silloin, kun omenan kuoreen on tullut reikä ja reiästä on päässyt sienitauti sisään. Sieni muodostaa omenaan ruskeita, nopeasti laajenevia mätälaikkuja, joihin syntyy vaaleita nystyjä. Muumio-omenoita kannattaa torjua ahkerasti.

Joka kerta kun törmäät mätään omenaan, pussita se sekajätteeseen tai biojäteastiaan. Pienet määrät voi laittaa biojäteastiaan, isommat määrät sekajäteastiaan. Huomioithan kuitenkin, että jäteastioista ei saa tulla liian painavia. Esimerkiksi 140-240 litrainen jäteastia saa painaa maksimissaan 40 kiloa.

Jos kompostoit, muumiotautiset omenat voi laittaa kompostoriin sitä mukaa, kun niitä ilmestyy. Hautaa omenat kompostorin uumeniin ja laita päälle kuiviketta.

Haitalliset vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihminen on levittänyt uudelle alueelle joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajit aiheuttavat haittaa luonnossamme esimerkiksi syrjäyttämällä ja yksipuolistamalla alkuperäistä lajistoamme. Haitalliset vieraskasvit ovat kiellettyjä Suomessa. Niitä ei saa kasvattaa, pitää hallussa, siirtää paikasta toiseen, myydä tai antaa eteenpäin. Tavoitteena on estää niiden leviämistä luontoon. Tällaisia haitallisia vieraslajeja ovat mm. kurtturuusu, jättiputket, jättipalsami, komealupiini, ja espanjansiruetana. Viimeisimpiä lisäyksiä listalle ovat mm. kanadanpiisku, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Haittojen ehkäisemiseksi on tärkeää estää vieraslajien kulkeutuminen luontoon ja hidastaa tänne jo asettuneiden haitallisten vieraslajien leviämistä.

Tutustu tarkasti hävittämisohjeisiin ennen kuin aloitat projektin!

Hävitä vieraslajikasvijätteet oikein

Käsittelemällä puutarhajätettä oikein, estät samalla vieraslajien leviämisen luontoon. Tutustu vieraslajeihin ja niiden torjuntakeinoihin osoitteessa vieraslajit.fi.

Vieraskasvilajeja voi pieniä määriä pussittaa tai säkittää ja laittaa omaan sekajäteastiaan. Sitä kautta ne kulkeutuvat hävitettäviksi polttamalla.

Vastaanottopaikalle tuotava vieraslajikasvijäte on aina säkitettävä! Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi erän suuruuden tai maa-ainespitoisuuden takia, erästä peritään sekajätemaksu. Tällaisten säkittämättömien ja maa-ainesta sisältävien vieraslajijäte-erien maksusta ja vastaanotosta on kysyttävä erikseen Keräämön asiakaspalvelusta neuvonta@keraamo.fi tai puhelimitse 044 701 2500.

Vieraslajeja sisältävää puutarhajätettä vastaanotetaan ensisijaisesti Hangassuon jätekeskuksessa. Hangassuolla vastaanotetaan säkitetty vieraslajikasvijäte maksutta. Ilmoita kuormasta etukäteen jätekeskuksen numeroon 044 701 2520.

Pieniä määriä (alle 1 m³) säkitettyä vieraslajikasvijätettä voi viedä maksutta myös Tiiliruukin Keräämölle, ilmoita kuormasta etukäteen lajittelukeskuksen numeroon 044 701 2516.