Kompostoinnin plussat
- Ravinteet palautuvat takaisin luontoon.
- Jätteet tulevat käsitellyksi heti niiden syntypaikalla, eikä niitä kuljetella muualle.
- Saat multaa ja maanparannusainetta puutarhan kasveille.
- Säästät rahaa, kun saat biojätteesi omaan kompostoriin ja kodin sekajäteastiaa ei tarvitse tyhjentää enää niin usein.
- Et tarvitse biojätteelle erilliskeräysastiaa
Miten kompostori valitaan ja mitä sinne saa laittaa?
Ympärivuotinen kompostointi vaatii haittaeläinsuojatun ja lämpöeristetyn kompostorin. Markkinoilla on monta hyvää kompostorimallia, mutta kompostorin voi myös rakentaa itse, kunhan edellä mainitut vaatimukset täyttyvät. Kompostorin koko riippuu asukasmäärästä ja asukkaiden kulutustottumuksista. Elintarvikejätteelle tarkoitetut valmiskompostorit ovat yleensä 200–300 litran kokoisia ja sopivat hyvin nelihenkiselle taloudelle. Ennen kompostorin hankintaa kannattaa tutustua eri mallien käyttöominaisuuksiin ja valita käyttöön sopivin. Mitä mieleisempi kompostori on, sitä varmemmin sitä tulee käytettyä.
Kompostoriin voi laittaa oman kodin tai puutarhan kasviperäisiä jätteitä ja ruokajätteitä. Lähes kaikki eloperäinen maatuva aines on hyvää kompostorille. Kotikompostoriin voi laittaa myös nestemäisiä ruokajätteitä, kunhan muistaa lisätä kuiviketta riittävästi.
Paikan valinta
Tärkeintä paikan valinnassa on se, että sinne on helppo kulkea sekä kesällä, että talvella. Valitse kompostorille paikka, joka on lämmin ja suojassa tuulelta, muttei kuitenkaan liian paahteinen. Sijoita kompostori riittävän etäälle tuuletusikkunoista ja ilmastointikanavista. Pidä huolta, että kompostorilta on kaivoon tai vesialueeseen riittävästi etäisyyttä. Jos olet sijoittamassa kompostoria lähelle tontin rajaa, keskustele asiasta etukäteen naapurisi kanssa. Naapurin lupaa ei tarvita, jos kompostorin sijoittaa rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.
Miten kompostorin saa toimimaan?
Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta tai kuiviketta. Tämä toimii salaojakerroksena. Sen jälkeen kompostoriin voi alkaa lisätä biojätettä. Kompostoitumista edistää suurikokoisten elintarvikkeiden pilkkominen paloiksi. Jokaisen biojäte-erän päälle laitetaan ohut kerros kuiviketta (esim. risuhaketta, kariketta, puruja tai valmista kuiviketta). Kuiviketta on hyvä lisätä noin puolet biojätteen määrästä. Jos biojätettä on esimerkiksi litra, laitetaan kuiviketta puoli litraa. Kompostori tarvitsee toimiakseen happea, kosteutta ja ravinteita sopivassa suhteessa. Hapensaannin voi varmistaa käyttämällä tarpeeksi karkeajakoista kuiviketta sekä ajoittaisella sekoittamisella ja pöyhimisellä. Jos komposti tuntuu kuivalta, sitä voi kastella vedellä. Perussääntönä pidetään, että kosteutta on sopivasti, jos seos tuntuu kädessä kostealta nyrkkiin puristettaessa. Lujaa puristaen seoksesta tipahtaa muutama pisara. Hyvin toimiva kompostori lämpiää hetkellisesti 50–70 asteeseen, painuu voimakkaasti kasaan ja siitä lähtee kantta avattaessa kostean lämmin mullan tuoksu. Jatkuva biojätteen lisäys pitää kompostorin pieneliöt toiminnassa ja kompostorin lämpimänä.
Jälkikompostointi
Kompostorista syntyvä aines ei vielä useinkaan ole käyttövalmista. Sitä on hyvä jälkikompostoida puolisen vuotta ennen puutarhassa käyttöä. Komposti on valmista jälkikompostoitumaan, kun kaikki jäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi eikä siitä voi tunnistaa enää mitä se on ollut. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi muovilla peitetyssä kehikossa tai aumassa. Kasvualustana käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä.
Pihatalkoisiin, yhdistyksen kokoukseen tai muuhun tapahtumaan voit tilata kompostoinnin asiantuntijan paikalle kertomaan aiheesta! Lisätietoa saat sähköpostilla neuvonta@keraamo.fi tai p. 044 701 2500
Lisää tietoa ja ohjeita kompostoinnista löydät Marttojen kompostointioppaasta.
Kompostointi-ilmoitus
Biojätteen kompostoinnista on aina tehtävä ilmoitus oman alueen jätehuoltoviranomaiselle tapahtuipa se sitten mökillä tai kotona tai missä tahansa. Porin seudun jätehuoltojaosto toimii alueellisena jätehuoltoviranomaisena ja sen toimnta-alue on sama, kuin Keräämön.
Bokashi
Bokashi on tapa käsitellä biojätteet mullaksi säädellyn mikrobikannan avulla. Bokashi-menetelmässä biojäte fermentoidaan eli hapatetaan maitohappokäymisessä jätteiden kanssa laitettavan bokashirouheen avulla. Hapattaminen tehdään hapettomissa oloissa mutta jätteet eivät mätäne maitohappokäymisen ansiosta. Menetelmä muistuttaa prosessiltaan esimerkiksi hapankaalin valmistusta.
Bokashi-menetelmässä käytettäviä mikrobeja kutsutaan EM-mikrobeiksi (Effective Micro-organs). EM-mikrobikanta sisältää tiettyjä valikoituja hiivasieniä, maitohappobakteereja, fototrooppisia bakteereja ja aktiivisia entsyymisieniä. Sana Bokashi on japania ja tarkoittaa ”käynyttä orgaanista materiaalia”. Yksinkertaistetusti Bokashi on jätteiden hapatusta EM-mikrobeilla ilmatiiviissä astiassa.
Porin seudun jätehuoltomääräysten (1.1.2023 alkaen) mukaan bokashointi on hyväksytty menetelmä biojätteen lajitteluun Keräämön alueella. Bokashoinnissa tärkeintä on hoitaa fermentoituneen biojätteen jälkikäsittely oikein. Bokashilla tai muulla vastaavalla menetelmällä fermentoitu, eli käymisprosessoitu biojäte tulee jälkikäsitellä tarkoitukseen soveltuvassa, suljetussa ja ilmastoidussa laitteistossa esimerkiksi lämpöeristämättömässä kompostorissa ennen jätteen omatoimista hyödyntämistä. Tästä työvaiheesta puhutaan usein nimellä multatehdas.
Bokashointi on kompostointiin verrattava menetelmä, josta on tehtävä jätehuoltoviranomaiselle kompostointi-ilmoitus.
